Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen laatimaa ensi vuoden talousarvioesitystä. Korona helpottaa, ja talous kasvaa lujaa, mutta vain hetken. Pian palaamme taas perinteiseen nollakasvuun ja suuriin rakenteellisiin alijäämiin. Ainakin hetkellisesti meillä on pulaa komponenteista, energiasta, työvoimasta, turvasta ja näkemyksestä.

Kuulitte oikein, näkemyksestä. Hallituksella on monta kivalta kuulostavaa ideaa ilmastojohtajuudesta ilmaiseen koulutukseen. Nämä kuitenkin johtavat kasvavaan velkataakkaan ja veronkorotuksiin eivätkä luo uskottavaa kasvua, velkakestävyyttä, edes hyvinvointia tai ratkaisua varsinaisiin ongelmiin.

Hallitus kehuu työllisyystilannetta, joka on lähes kokonaan hyvän kansainvälisen suhdannetilanteen seurausta. Toimenpiteitä esimerkiksi työn kannustavuuden lisäämiseksi ei ole tehty, vaikka veronalennuksilla jo flirttaillaankin, taas vaalien lähestyessä.

Hallituksen ykköshanke on maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, kunnianhimoisempi kuin kenelläkään muulla, edes Ruotsilla, Saksalla tai Euroopan unionilla. Mutta kyse ei ole vain siitä, että päätetään olla kunnianhimoisia. Se maksaa. Se lisää kustannuksia kansalaiselle nostaessaan monenlaisia arjen maksuja. Se heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Samaan aikaan Bryssel hamuaa meidän metsiämme eli nykykielellä ilmastonieluja. Hallituksen elokapinapuolueet levittävät aatettaan, jossa maailmaa pelastetaan ilmastohätätilaa huutamalla, valoja sammuttamalla ja kansalaista kurjistamalla.

Euroopassa sähkö- ja kaasulaskut nousevat, päästöosuudet kallistuvat ja maksajia kaivataan. Riski on, että EU:n ilmastopaketin myötä suomalainen hoitaa ensin itse omat kallistuneet bensa- ja lämmityslaskunsa ja sen jälkeen osallistuu esimerkiksi italialaisten laskun maksamiseen — koska sitä on maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka. [Jukka Gustafsson: Äkkiä Impivaaraan! Oikein äkkiä!]

Arvoisa puhemies! Keskellä nousukautta hallitus saa aikaiseksi melkein 7 miljardia euroa alijäämäisen budjetin, mutta ei pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta poliisille. Kärjistyvä tilanne on ollut tiedossa kuukausia. Alkukesästä hallintovaliokunta yksimielisesti kertoi, että edessä on poliisin yt-neuvotteluita, jos budjettiin ei puututa. Poliisi ei kykene hoitamaan tehtäviään, ei tutkimaan rikoksia, ei suojaamaan katujamme. Poliisi ei pääse paikalle harvaan asutuilla alueilla, koska poliiseja ei ole. Valtiovarainministeri yrittää venkoilla vastuusta ja sanoo, että valiokunnan pitää selvittää asia. Kyllä on selvitetty moneen kertaan.

Kentälle tarvitaan lisää poliiseja suojaamaan kansalaisia, vähemmän tutkailemaan toimistoon sitä, kuka sanoo sosiaalisessa mediassa vääriä sanoja, tai tutkimaan afrikkalaista ihmiskauppaa.

Pelastustoimen asema on vieläkin huonompi kuin poliisin.

Millainen hallitus ottaa melkein 7 miljardia uutta velkaa, mutta ei halua resursoida poliisia ja palokuntaa muutamilla kymmenillä miljoonilla euroilla? Kyse on kuitenkin turvallisuudesta ja ihmishengistä....